KIITOS TEILLE (arvontaa)

Kun heinäkuun lopussa aloitin blogin pitämisen, en arvannut, kuinka mukavaa se voisikaan olla. Olen suunnattomasti nauttinut kirjoittamisesta ja kuvien ottamisesta. Joskus on ollut kiireisempiä aikoja, jolloin blogini on ollut hieman "rempallaan", mutta ehkä olen ollut kirjoitustahdin suhteen liiankin kunnianhimoinen. Joka tapauksessa bloggailusta on tullut uusi erittäin mukava harrastus minulle. Samalla tämä on minulle kuin päiväkirjan pitämistä, vaikka en toki kerro läheskään kaikkea elämästäni. Blogin kauttahan välittyy ihmisestä vain hyvin pieni näkökulma, mutta oletan lukijoiden ymmärtävän tämän enkä jatkossakaan aio kertoa enkä jakaa koko elämääni lukijoiden kesken. Sen kuitenkin haluan teidän tietävän, että vaikka monissa jutuissani kerron ympärilläni olevista tavaroista, vaatteista, sisustuksesta jne., elämääni mahtuu myös todella paljon muuta ja paljon syvällisempää. Mutta uskon, että te lukijat olisitte ymmärtäneet tämän ilman sanomistakin. Kuitenkin edellä mainitut asiat tuovat elämääni paljon iloa ja rakastan kaikkea kaunista, joten haluan jatkossakin kirjoittaa näistä aiheista.

Jatkossakin aion kirjoittaa tarinoita ja tapahtumia Laosista ja siinä tapahtuvasta arjestamme. Elämämme täällä on monimuotoista ja mielenkiintoista ja koen olevani todella etuoikeutettu, kun saan olla juuri tällä hetkellä tässä maassa. Minä ja perheeni haluamme olla omalla panoksellamme auttamassa tätä maata ja tätä kansaa niillä voimavaroilla, taidoilla ja lahjoilla, joita meille on annettu.

Sitten lopuksi varsinaiseen asiaan;). Haluan lämpimästi kiittää teitä lukijoita kommenteistanne. Kommentit ovat olleet mukavia luettavia! Olen myös mielenkiinnolla seurannut blogini kävijäkuntaa ja olen huomannut, että kävijöitä löytyy lähes joka mantereelta. Välillä olen kirjoittanut joitain rivejä englanniksikin, mutta liian vähäiseksi se on jäänyt. Koitan parantaa tapaani.

Koska blogini aloittamisesta on kulunut muutama kuukausi, järjestän sen kunniaksi ARVONNAN. Jos haluat osallistua kuvissa olevien kolmen lao-pussukan arvontaan, jätä kommenttisi tämän jutun kommenttikenttään. Arvonta päättyy 5.10. klo 18.00 paikallista aikaa (olen neljä tuntia edellä Suomen aikaa, muut ulkosuomalaiset voivat laskea oman aikansa tästä;).)

Arvonta suoritetaan tämän jälkeen virallisen epävirallisesti tai epävirallisen virallisesti, ihan miten vaan:). Joka tapauksessa kirjoitan jokaisen kommentoijan eli osallistujan nimen paperilapuille ja laitan laput suljettuina kippoon ja sen jälkeen arvomme kolme onnellista voittajaa. Lapseni saavat toimia onnettarina. Otan voittajiin yhteyttä henkilökohtaisesti (esim. bloggaajien kommenttikenttien kautta). Mikäli voittajilla on toivomuksia pussukoiden värin suhteen, yritän ottaa tämän huomioon. ( Väreinä on punainen, ruskea ja vihreä Suomen syksyn tai tulevan joulun mukaisesti...)Pussukat lähetän luonnollisesti postin kautta voittajille.

Täällä meillä on ilma mitä ihanin. Aurinko paistaa täydeltä terältä ja lämpöä piisaa. Toivotankin kaikille blogini lukijoille mitä ihaninta sunnuntaita! Ja uutta hyvää viikkoa!

PYYKKÄYSTÄ

Tässä tyylinäyte laosilaisesta pyykinpesusta.

BEAUTY OF THE FLOWERS

Kaksi vuotta sitten Thaimaassa näin tämän kauniin asetelman erään hotellin aulassa. Valkoiset kukat ovat tässä hyvin kauniita...voin kuvitella, kuinka ihanan näköinen asetelma on illalla kynttilän valaistessa ympärillä olevia kukkia.

LAOSIN KOREJA

Pienet korit ovat riisinhöyrytyskoreja. Laakeat korit ovat koreja, joilla "jyvät erotetaan akanoista" eli huonot riisit erotetaan hyvistä.

Isot korit ova paikallisia jätekoreja. Pienissä koreissa kannetaan kaikkea tarpeellista...hedelmiä, vihanneksia jne.

BLOGGAUSNÄKYMÄT

Sain eilen haasteen kuvata bloggausikkunanäkymäni. Otin haasteen ilolla vastaan, koska olin joka tapauksessa ajatellut tehdä aiheesta jutun lähiaikoina. Joku toinen oli tosin kerinnyt ensin, mutta ei se mitään. Kuvista siis avautuu niitä näkymiä, joita bloggaushuoneeni ikkunoista (huoneessa on neljä ikkunaa) avautuu. Bloggaan kotona omassa työhuoneessani aina silloin, kun vauvan hoidolta ennätän. Ikkunanäkymät ovat tällä kertaa melko tavalliset, tosin ihmisiä ei näy edes naapuripihalla. Normaalisti edes joku istuskelee pihalla katselemassa elämän menoa. Tänään ilma oli lisäksi pilvinen ja osa kaukana häämöttävistä vuorista on pilvien peitossa. Muuten näkymät ovatkin aivan tavalliset.

Tässä vielä haaste, jonka siis eilen sain:
"Ota kuva lähimmästä ikkunasta avautuvasta maisemasta, tai jos olet ulkona, kuvaa bloggausympäristösi. Liitä kuva blogiisi ja kerro, missä yleensä bloggaat (kotona, töissä, kirjastossa, kahvilassa, you get my point) ja onko kuvassa kyseessä normaali bloggausympäristösi. Haasta mukaan haluamasi määrä muita bloggaajia ilmoittamalla haasteesta heidän kommenttilaatikkoihinsa."

Olen haastanut seuraavan bloggaajan "peliin" mukaan. Tervemenoa katsomaan!
Familyvalpas

KIIRETTÄ

Työtä piisaa ja aika tuntuu menevän huimaa vauhtia eteen päin. Voi, kunpa joskus voisi pysäyttää ajan, että saisi työt ajan tasalle...Onko kellään muulla samanlaista oloa?

Ps. Huomenna näette haasteen tulokset!

ASTIAKAUPOILLA

Poikien opettajan kanssa "eksyimme" viime Thaimaan äkkireissulla ihastelemaan näitä melamiiniastioita. Minulla olikin jo ennestään näitä turkooseja. Nyt matkaan tarttui vaaleanpunaistakin. Ostin tytölle omia astioita tulevia teekutsuja varten. Tiedättehän....niitä ihania kupin ryystämishetkiä ja näkymättömien kakkujen ja lettujen syömisiä...ja ai, kun on niin maukasta ja lisääkin pitää ottaa. (Laitan kuvat tytön astioista pian.)

VAATEKAUPOILLA

Thaimaassa on valikoimaa aika kivasti sekä tytöille että pojillekin. Kuvissa tosin tytöille.

JAPANI-BUUMI

Thaimaassa on mielestäni menossa aikamoinen Japani-buumi. (Thaimaassa asuvat ihmiset, olenko oikeassa?) Thaimaassa myydään kaikenlaista tavaraa Japanista. Thaimaasta löytyy mm. japanilaisia lehtiä ja kirjoja myyviä kauppoja, joihin on kiva piipahtaa katsomaan hauskoja kuvia, tekstistä en ymmärrä merkkiäkään. Itse katselin näitä kivan oloisia sisustuslehtiä, mutta ne jäivät hyllyyn, koska hinta oli ainakin kahden tai jopa kolmen Suomessa myytävän sisustuslehden arvoinen. Lisäksi kaupassa ihailin japanilaisia käsityökirjoja, mutta jätin nekin hyllyyn suosiolla. Mutta otin kuitenkin kuvat muistoksi...tosin osa kuvista on aika huonoja, koska lehdissä ja kirjoissa on aina muovit päällä ja valaistus kaupassa oli sellainen, että muovit hyppää silmille kuvissa. (Höpö höpö....vika on kuvaajassa...)

Tässä nyt eka makupala Thaimaan reissulta.

PALUU

Palasimme joku aika sitten kotiin Laosiin. Olemme nyt täällä turistiviisumeilla, kunnes saamme taas työluvat uusittua. Matka Thaimaahan meni hyvin, vaikka suurin osa porukastamme olikin kipeänä melkein koko ajan. Mutta yritimme nauttia pakollisesta lomasta ;) ja viiletimmekin siellä sun täällä ja söimme hyvin. Aivan ihania ostoksiakin tuli (taas) tehtyä, jatkossa kuvia niistä. Nyt jatkan laukkujen purkamista.

Ps. Tänään illemmalla blogissani lisää tunnelmia Thaimaan reissulta...

Niin ja kuvassa rakas kotikaupunkimme, jonne oli taas ihana palata.

THAIMAAHAN, MARS!!

No, justiinsa! Se on taas Thaimaahan lähtö muutaman tunnin päästä. Eilen saimme tietää, että emme saa olla enää maassa päivää kauempaa. ???? Meillä on viisumit umpeutumassa ja olimme valmistutuneet uusimaan niitä. Kaiken pitikin olla aivan rutiininomaista paperityötä (siis ei semmoista täällä olekaan;)), kunnes meille ilmoitettiin, että koska yksi paperi ei ollut ajoissa jonkun pöydällä, meidän on poistuttava maasta, seuraavana päivänä!! Ei muuta kuin äkkiä matkatoimistoon lippujen ostoon. Onneksi lippuja löytyi kaikille, myös opelle.

Vielä niistä papereista.... Meidän työntekijämme olivat huolehtineet meidän viisumipapereista erinomaisesti ja AJOISSA, mutta se yksi paperi, joka oli myöhässä, kuului muiden viranomaisten hoidettavaksi. Nämä viranomaiset ovat aikaisemin saaneet opastusta papereiden hoidossa meidän työntekijöiltä, joille koko työ ei edes kuulu. Joten me joudumme poistumaan maasta muiden töppäysten takia. Ja vielä sairaana...

No, laukut on pakattu, ruoka odottaa olohuoneessa apulaisen valmistamana, toinen apulainen on hankkimassa meille kyytiä, toinen apulainen kantaa vauvaa kaiken hässäkän keskellä ja kohta starttaamme kohti lentokenttää...

Että tämmöistä tällä kertaa..tilanteet muuttuu niin nopeasti täällä. Tämä kyllä oli tähän työnpaljouden keskelle aivan liikaa.

Kirjoitan Thaimaasta lisää, jos hotellissa on kunnon yhteydet.

....pitää jo mennä...nyssäkät selkään!!!

TUMMAA LEIPÄÄ

Nelisen vuotta sitten asuimme Thaimaassa joitakin kuukausia ja tänä aikana "hoksasin", kuinka tummaa leipää voi saada todella helposti. Asuimme tuona Thaimaan aikana melko syrjäisessä Pohjois-Thaimaan pikkukaupungissa, josta ei luonnollisestikaan löydy aitoa ruisleipää (tosin ei löydy paljon muualtakaan täältä päin). Sitten yhtenä päivänä paahtaessani jälleen kerran vaaleata leipämössöä paahtimessa, tajusin, että olen juuri sillä hetkellä tekemässä tummaa leipää. Arvatkaa tulinko iloiseksi tästä ajatuksesta? Siinä aidon ruisleivän ikävässä tämä positiivinen ajatus pompahti mieleeni ja riemuhan siitä repesi. No, vitsihän tuo koko tumma paahdettu leipäni oli, mutta siitä lähtien olen aina muistanut, että tummaa leipää on mahdollista saada aina siellä, missä löytyy joku leipäpala ja paahdin/tulentekopaikka.

Millaisia korviketuotteita te muut ulkosuomalaiset (tai ihan kotimaassakin asuvat) käytätte? Otan uudet ideat vastaan todella mielelläni, myös tuollaiset ihan älyttömät jutut kuin tuo leipäjuttuni.

Ps. Nyt se tauti on iskenyt minuun. Sitä se "kylmä" ilma saa aikaan...

JO HELPOTTAA OLO

Pikkuisen olo alkaa helpottaa jo hiukkasen. Kuumelääke tepsii ja vuotavaa nokkaa on pyyhitty moneen kertaan. Viime yö meni valvoessa, kun pikkuinen möyri nuhassaan ja kuumeessaan. Mutta eiköhän tässä taas olla voiton puolella...

Apulaiset tänään totesivat, että ei se nyt mikään ihme ole, että vauva on kipeä, koska ilmat alkaa taas kylmetä. Kylmetä?? No, onhan 30 astetta jo aika kylmää tietenkin!!??

No, totta puhuakseni, kun on tottunut kuumaan ilmaan, vähäinenkin ilman kylmeneminen tuntuu luissa ja ytimissä. Jos nimittäin täällä on 25 astetta tai alle sen, ilma tuntuu jo todella vilpoiselta ja ylimääräinen paita on tarpeen. Eli kaikkeen tottuu...

Kylläpä nyt ajatus pomppasi aivan toiseen. On varmaan aika alkaa nukkua ja kerätä voimia uuteen päivään.

My daughter is already feeling better!

Sweet dreams!

Kauniita unia! Huomenna taas uudet jutut....

PIKKUPOTILAS

" Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme. Lääkkehillä hoidelkaa, nalle-ystäväämme".

Aamulla herätessäni jouduin toteamaan, että pikkuisemme on kovassa räkätaudissa. Ei siitä niin kauan aikaa ole, kun viimeksi kirjoitin samasta aiheesta.

Kuumetta tytöllä ainakin on, mutta korvatulehduksesta en nyt osaa sanoa. Pitää odottaa huomisiltaan saakka, kunnes mieheni, joka on lääkäri, saapuu kotiin työmatkalta kyliin. Silloin mieheni tutkii vauvan korvat.

On ollut erittäin harvinaista, että lapsemme ovat joutuneet odottamaan lääkärille pääsyä. Kun kotona asuu lääkäri ja lääkkeitäkin on useimmiten valmiina, olemme voineet helpostikin auttaa lapsiamme. Kyllähän jokainen voi maalaisjärkeäkin käyttämällä helpottaa sairaitten lasten oloa, mutta lääkkeiden vaikutukset ja annostukset sekä korvien tutkiminen taitaa käydä luonnollisemmin lääkäreiltä. Ja sitä paitsi, vaikka minultakin joskus kysellään neuvoja vaivoihin ja sairauksiin, en koskaan ala leikkimään lääkäriä. Tai..onhan lääkärin vaimo melkein lääkäri, kuten joku kerran asian ilmaisi...no, vitsit vitseinä. Parempi pysyä omassa lestissään kukin.

Joka tapauksessa annoin juuri lääkärin määräyksestä tytölle kuumelääkettä ja nyt tyttö nukkuu levottomasti....

En yhtään pistä pahitteeksi, jos joku siellä jossain muistaisi tyttöämme iltarukouksessaan tai muuten kauniilla ajatuksilla.

Ps. Rätit ja pehmeät lelut ovat nyt enemmän kuin tarpeen...kuten kuvassa näkyy.

My little daughter is sick again. She got a flue and feaver. Poor her!

PIHAPIIRIN KASVEJA (3)

Minulla on tästä kasvista paljon hyviä muistoja sekä hiukan koomisiakin. Edellisessä kodissamme ruokailutilamme ikkunasta näkyi juuri tämä kasvi. Siinä oli aina paljon kukkia, jotka tervehtivät aina ikkunaruudun läpi katsottaessa. Siksi aina, kun näen tämän kasvin, tulen hyvälle tuulelle. Valitettavasti uuden kotimme ikkunoista ei näy tätä kasvia, vaan on lähdettävä ulos katsomaan "hyvän tuulen kasvia".

Ai niin, se koominen muisto: Meillä oli aikaisemmin puutarhuri, joka kerran viikossa tuli siivoamaan pihaa ja hoitamaan pihakasveja. Aika usein täällä Laosissa kasveihin tulee muurahaisia ja tämä kasvi on oikea muurahaisten lempipaikka. No, erään kerran, kun puutarhuri oli taas hommissaan, totesimme yhdessä, että juuri tätä muurahaisten lempikasvia on nyt reilusti katkaistava, koska muurahaiset olivat vallanneet kasvin niin totaalisesti, että muurahaisia alkoi kasvin kautta kulkea kotiimmekin. Joten ei kun hommiin! Puutarhuri alkoi katkoa oksia ja apulainen tuli paikalle katsomaan tilannetta: Puutarhuri-raukka sai niskoilleen lähes kaikki (?) muurahaiset ja niitä menikin sitten joka paikkaan. Apulainen nauraa räkätti vieressä ja puhui ääneen: "Muurahaisia meni vaatteidenkin sisään...siellä ne nyt puree...". Ja totta tosiaan, muurahaisia meni myös vaatteiden sisään..niin vaikean näköisenä puutarhuri koitti huitoa muurahaisia pois itsestään. No, puutarhuri nauroi myös apulaisen mukana, koska täällä nauretaan tilanteessa kuin tilanteessa...ja minä koitin edes hiukan nauraa, vaikka oikeastaan minua säälitti puutarhuri tosi paljon.

Aikaisemmin kerroin, että anoppini on todellinen kukkien asiantuntija ja kyllähän hän tämänkin kasvin nimen minulle kertoi täällä reilu vuosi sitten vieraillessaan. Koska en nyt varmasti muista, mikä tämän nimi on, niin kysynkin epävarmana teiltä lukijoilta: onko tämä kiinanruusu vai eikö se ole? Anoppi rakas...muistanko

oikein? Laittakaahan kommentteihin taas arvauksenne/tietonne...

Please, tell me the name of this flower. I got it in our yard too.

SUNNUNTAI

RAUHAISAA SUNNUNTAITA!

KEINUMAAN

Esikoinen väsäsi tämän keinun joku aika sitten kotimme pihapuuhun. Tosin puun oksat kaartuvat tien puolelle, joten keinukin on sitten aidan toisella puolella. Mutta ei se ole haitannut yhtään...keinua voi myös tien laidalla. Vaikka asumme kaupungin pääkadun varrella, ei liikenne ole kovin ruuhkaista, joten keinuminen on aivan vaaratonta tien reunallakin.

Välillä oikeastaan naurattaa se tosiasia, että asumme pääkadulla, koska usein turistit kävelevät keskellä tietä...aivan kuin tiellä ei olisi mitään muuta kuin turistit. Se on tosi huvittavaa katsottavaa...siitä huomaa kuinka kiireisistä ja ruuhkaisista maista turistit tulevat tänne meidän rauhaisaan "muumilaaksoon" lomailemaan. Pääkatukin tuntuu turistista syrjäiseltä tietaipaleelta.

Itse nautin tästä levollisuudesta kaupungissamme...vielä siis löytyy paikkoja, jossa on idyllisiä pikkukujia ja rauhallista elämän menoa. (Tosin vieressä oleva sivukatumme on valmistautumassa juhlimaan..se tietää korvia huumaavaa karaokea yömyöhään..nukkumisen voi siis unohtaa sitä kuunnellessa. Lapset kyllä säälittää, mutta meidän pojat on jo onneksi tottuneet nukkumaan korvatulpat korvissa. Saas nähdä mitä vauva tuumaa. )

Ilma on mitä ihanin tällä hetkellä. Iltapäiväaurinko paistaa ja lämpö on suloista...

PAIKALLISTA KÄSITYÖTÄ

Kotikaupungissani myydään paljon paikallisia käsitöitä. Täällä on myös kuuluisat (?) iltamarkkinat, jotka houkuttelevat turisteja ostamaan paikallisia tavaroita. Näillä iltamarkkinoilla myydään mm. Hmong-vuoristoheimon tekemiä uniikkeja käsitöitä. Käsityöt ovat yleensä melko värikkäitä ja suomalaiseen makuun ne voivat olla joskus jopa liian räikeitä. Itse olen jo jonkun verran tottunut paikalliseen värimaailmaan, vaikka olenkin vannoutunut vaaleiden sävyjen ihminen (toisinaan kaipaan suunnattomasti skandinaavisia tekstiilejä).

No, kuitenkin...yksi Thaimaassa asuvista ystävistäni pyysi minua joku aika sitten hakemaan iltatorilta vaaleansinisen hmong-päiväpeiton, jollaisen hän oli nähnyt viime reissullaan meille, mutta peitto oli vain jäänyt ostamatta. Mikä onni oli, että löysin tämän kuvassa olevan peiton, koska vaaleansinisiä on todella harvoin..tämä oli toinen, jonka olen yli kahden vuoden aikana nähnyt. Siksi olinkin niin iloinen ystäväni puolesta...peitto on tosin edelleen täällä meillä odottamassa.

Itse taasen pyysin ystävääni hankkimaan minulle jo aikaisemmin blogissani näytettyjä Polka Dots-kylpypyyhkeitä lisää minulle. Tällä kertaa halusin vaaleansinisten lisäksi myös vaaleanpunaisilla palloilla varustettuja pyyhkeitä.

Ehkäpä jo piankin voimme tehdä vaihtarit kasvotusten. Siihen saakka voit Thaimaan ystäväni katsella päiväpeittoasi ja siihen kuuluvia tyynyliinoja blogini kautta.;)

Here is some local handicrafts from the local evening market.

LOIKOILUTUULELLA

Kun haluan ottaa rennosti, laitan hyvää musiikkia soimaan, otan kasan hyviä lehtiä ja rojahdan sohvalle tai sängylle lukemaan lehtiä. Viime aikoina..siis vauvan syntymän jälkeen, en ole tätä rentoutumismuotoa harjoittanut..mutta odotan aikaa, jolloin taas pystyn siihen. On vaan ollut niin paljon muuta tekemistä, etten ole sallinut itselleni tätä hemmotteluhetkeä..en oikein osaa rentoutua ennen kuin koti on muutonkin jälkeen valmis. Mutta vielä koittaa aika, jolloin loikoiluhetket ovat osa elämääni.

PULLAPÄIVÄ

Näin ihania pullia söimme tänään poikien opettajan syntymäpäivien kunniaksi meillä lounaan jälkeen. Pullat haettiin lao-amerikkalais-pariskunnan (meidän ystäviämme) kahvilasta. Näistä pullista on tullut suosikkejamme..ne sulavat suussa...maiskis!

PIHAPIIRIN KASVEJA (2)

Meidän pihalta löytyy myös papaijaa. Meillä on kolme papaijapuuta ja niissä kaikissa kasvaa tosi maukkaita papaijoita...niistä syntyy aivan mahtavan makuista papaijasalaattia. Laoksi papaijasalaatti on tam maak hung ja papaija maak hung.

Hmmm...tekee mieli papaijasalaattia!

HELLO KITTY (1)

Että tässä nämä mun Hello Kitty-kellot, kun niistä viime postauksen yhteydessä kyseltiin. Täällä päin Hello Kitty on ihan MUST, joten maassa maan tavalla sitten tässäkin asiassa;).

TIME TO EAT ICE CREAM

Joskus on aikaa kantaa korituolit ulos ja syödä jäätelöä...

Sometimes it is good to eat ice cream too...

MEKOT KUIVUMASSA

Minulla on ollut jo vuosia tapana käyttää vaatteita kodin sisustuksessa. Mielestäni se on rento ja helppo ja halpa (?) tapa saada ilmettä huoneisiin.

Toisinaan vaatteet saavat aikaan ihmetystä. Aika usein minulta on kysytty, miksi juuri tämä mekko on esillä..onko se kenties kuivumassa. Joskus sanon aivan pokalla, että kyllä, on kuivumassa ja katson kysyjän ilmettä. Lopulta kerron, että olen sen verran hupsu, että pidän joitain kauniita vaatteita esillä...miksi niiden pitäisi olla kaapissa piilossa?

Onko täällä joku muukin, joka pitää vaatteita esillä vain sen takia, että ne saavat hyvälle mielelle.

VINTAGE VESPA

Edellisestä postauksesta tuli mieleen tämä Vespa. Samainen amerikkalainen ystäväni, jolta sain sini-valkoiset kulhot, omisti nimittäin ennen tämän skootterin. Kun ystäväni keväällä alkoi valmistella muuttoaan Laosista pois, hän laittoi myyntiin monia tavaroita, myös tämän keltaisen unelman. Jossain vaiheessa aloimme mieheni kanssa leikitellä ajatuksella, jospa me ostaisimme skootterin meille, mutta siinä vaiheessa kun aloimme tarkemmin ajatella asiaa, skootteri oli jo myyty. Pieni pettymys oli kuulla uutisesta, mutta olisimmeko oikeasti ostaneet skootterin...ehkä. Nyt olemme mietintävaiheessa, ostaisimmeko uuden skootterin. Thaimaasta saa edullisesti tosi makeita skoottereita. Saa nähdä. Jos ostamme sellaisen, varmasti tulette näkemään skootterin blogissani. Siihen saakka katselen tätä keltaista unelmaista vintage Vespaa.

SININEN JA VALKOINEN

Olen kyllä varsinainen Suomi-neito, koska pidän hurjasti sinisestä..sen eri sävyissä. Monet astioistani ovat sinisen eri sävyissä. Ja paljon on myös valkoisia astioita. Yläkuvassa olevat sini-valkoiset kulhot olen saanut Laosin perintönä eräältä amerikkalaiselta ystävältäni, joka on lähes koko elämänsä asunut Aasiassa, kunnes tänä keväänä muutti Irlantiin rakkauden perässä. Kulhot eivät ole lempiastioideni joukossa, mutta muistoja niissä on sitäkin enemmän. Siksi käytän niitä.

One of my favourite colours is blue..so I have many blue dishes. These little white-blue coloured bowls are from one of my American friends. She moved to Europe and didnt take her dishes with her.