Kun haluan ottaa rennosti, laitan hyvää musiikkia soimaan, otan kasan hyviä lehtiä ja rojahdan sohvalle tai sängylle lukemaan lehtiä. Viime aikoina..siis vauvan syntymän jälkeen, en ole tätä rentoutumismuotoa harjoittanut..mutta odotan aikaa, jolloin taas pystyn siihen. On vaan ollut niin paljon muuta tekemistä, etten ole sallinut itselleni tätä hemmotteluhetkeä..en oikein osaa rentoutua ennen kuin koti on muutonkin jälkeen valmis. Mutta vielä koittaa aika, jolloin loikoiluhetket ovat osa elämääni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Kiitos!
Här var det också vackert. Kram
Jos heittäydyn lepäämään, meidän pojat keksivät heti, että olen oiva pomppulinna. Liekö raskaudenjälkeisen pömppömasun johdosta. Toivon, että he lopettavat päälläni pomppimisen ennen kuin ovat 180-senttisiä korstoja...
Kyllä pomppiminen loppuu tai ainakin vähentyy aikanaan...kyllä meillä oli aivan samaa meininkiä. Oli tosiaan aikoja, jolloin oma loikoilu oli pomppivien poikien väistelyä. Voi niitä aikoja...mutta onhan minulla yksi pomppija koko ajan kasvamassa...mutta pomppiiko tytötkin?
Voi kyllä pomppii tytötkin! Meillä asuu yksi kumipallo, joka alkaa hyppiä äidin yli puolelta toiselle, jos uskallan istahtaa sohvalle tai pötkähtää sängylle...
Niin arvelinkin, Outi. Ja sitä paitsi tyttö kasvaa poikien kanssa, joten voipi olla, että leikit on muutenkin villejä? Toivon toki rauhallista pikku neitiä, mutta katsotaan mitä tuleman pitää.
Lähetä kommentti