Rosetteja

(Photo by Twig)

Viimeiset neljä päivää olen istunut aikamoisia toveja harjoitellessani tekemään kangasrosetteja. Olen täysin hurmaantunut näihin vintage-tyyppisiin rosetteihin, joita monet kauniit amerikkalaiset blogit ovat täynnä. Myös Etsystä voi ostaa amerikkalaisten tekemiä rosetteja ja rosettien teko-ohjeita. Vielä olen kuitenkin pysynyt omalla kokeilulinjallani ja ihan kuin minusta alkaisia tuntumaan siltä, että olen löytämässä oman tapani tehdä rosetteja. Toki edelleen ota mieluusti vinkkejä vastaan, kuinka noita kauniita rosetteja saa aikaiseksi.

(Photo by Twig)

Kuvien rosettien tekijä löytyy amerikkalaisesta blogista Twig. Blogista huokuu monenlainen tekemisen meininki ja pidän siitä todella paljon. Muuten tiedoksi kiinnostuneille, tuo alakuvan ihana rosettityyny on myytävänä. Pääset tyynyostoksille Twig-blogin kautta. Tyynyä myydään Etsyssä.

Omassa rosettipajassani on siis vilskettä ja tulostakin alkaa tulla.

Niina

Suosikkihuone?

Kun muutimme nykyiseen taloomme kolme vuotta sitten, keittiöhuone oli todella kalsea ja hirvittävän iso, ainakin verrattuna suomalaisiin normikeittiöihin. Tilan puutetta ei siis ollut, mutta saadakseni huoneesta hiukan kodikkaamman, toin huoneeseen isoja huonekaluja sekä tavaroita, jotka tekisivät "suurtalouskeittiöstä" huonemaisemman tilan.



Aiemmat asukkaat eivät olleet käyttäneet tilassa ollenkaan verhoja, mutta itse en osaa olla ilman verhoja. Siis verhot huoneeseen ja lämpöä ja kodikkuutta tupsahti tilaan heti aimo annos lisää.


Olen jo aiemmin kertonutkin, että keittiössämme ei ole minkäänlaista kiinteää kaappitilaa. Periaatteessa en niitä kaipaakaan, mutta jotain toimivuuttakin keittiössä saisi olla. Unelmakeittiössäni olisi joka tapauksessa paljon kaappitilaa (oli se sitten kiinteitä- tai irtokaappeja). Yläkaappeja en tosin kaipaile. Mutta avohyllyt ovat minusta niin toimivia ja kauniita, että tännekin olen niitä muutamia laittanut.




Tosin näitä hyllyjä ei ole tähän tilaan suunniteltu, vaan ne oli teetetty jo aiempaan kotiimme, mutta tässä asunnossa laitoin ne keittiöön. Keittiössä avohyllyt saisivat mieluusti olla pitkiä, että purnukoita mahtuisi enemmänkin esille. Siellä unelmakeittiössä sitten...;)




Nykyisessä keittiössä olen siis käyttänyt joka ikisen vapaan laskutilan hyväkseni ja voisinpa sanoa, että missään ei ole mitään turhaa, vaan ihan niitä tavaroita, joita usein käytämme ja tarvitsemme. (Varsinkin nuo kuumuudesta taipuneet kynttilät...:)...tosin minusta ne on aika söpöjä nykyisellään ja kertovat todellisesta arjestamme täällä...)



Vaikka aluksi iso keittiö tuntui kalsealta ja kolkoltakin, nykyään se on tosi kutsuva ja ihana paikka työskennellä. Olisiko ihan suosikkihuoneeni?

Kuumahan siellä näillä keleillä on, hien virtaus on jatkuvaa, mutta talvikuukausina huone on viileä. Jos pitää valita jompi kumpi, niin mielummin hiki kuin vilu, myös keittiöpuuhissa.

Niina

Zatuzak

Täällä asuessa saa käyttää todella paljon mielikuvitusta ja aikaa saadakseen kodistaan edes hiukan sen näköistä, mistä todella pitää. Minähän rakastan kaikkea vanhaa ja kulunutta ja tyylini on sekoitus tanskalais-ranskalais-mummola-tyyliä. Aika omalaatuista....;).

Thaimaassa ja Bangkokissa käydessämme joskus minulla on ollut mahdollisuus käydä suurella viikonlopputorilla nimeltään Zatuzak. Tori on oikea aarreaitta ihan mitä tahansa. Siellä myydään vaatteita, kenkiä, sisustustavaraa, koruja, kelloja, askartelutarvikkeita, astioita, kukkia, ruokia, eläimiä....siis lista on ihan loputon....voisi melkein sanoa, että sieltä voi löytää melkein mitä tahansa maan ja taivaan väliltä...siis melkein. Tori on valtava ulkoilma-alue, jonka koluamiseen menee taatusti monen monta päivää. Itse en viihdy siellä muutamaa tuntia kauemmin, koska tiivis paikka kuumalla ilmalla on aika uuvuttava kokemus.

Paikka on kuitenkin sen verran mielenkiintoinen, että haluan aina mahdollisuuksien mukaan käydä siellä tutkimassa, mitä sieltä voikaan löytää. Olen löytänyt sieltä monelaisia ihanuuksia ja ihan pilkkahintaa Suomen hintoihin verrattuna. Laatu ei aina ole toki ihan samaa, mutta laadukastakin olen löytänyt. Esimerkiksi viime kerralla löysin tien pienten käsityöläisten kujalle. Siellä myydään mm. thaimaalaisten itse suunnittelemia vaatteita ja laukkuja. Osa tuotteista jää ostamatta, koska kankaan ja työn laatu ei ole kovin hyvä, mutta osa pääsee mukaan, koska kangas- sekä työn laatu on hintaan nähden loistava. Ostin mm. muutamia ihastuttavia laukkuja, joita nuoret thailaiset itse tekivät samalla, kun myivät tuotteitaan.

Kun pitää silmät auki eikä kaipaa mitään merkkituotteita, Thaimaasta voi löytää vaikka mitä kivaa ja ihanaa sisustukseen. Kuvassa olevat lasit ja kynttelikkökin on löytynyt Zatuzak-torilta. :)

Voikaa hyvin, Niina

Isoäidintyynyjä

Viime päivinä olen ommellut nk. isoäidintyynyjä. Olen jo pitkään haaveillut näistä tyynyistä. Ihastellut toisten blogeissa ja suloisissa nettikaupoissa. Täältähän tällaisia tyynyjä ei saa. Siksi ajattelin kokeilla osaisinko itse tehdä.



Kuten olen jo aiemmin kertonut, olen aika lailla huono lukemaan mitään ohjeita, joten kokeilemalla ja tutkimalla menen eteen päin. Niin tyynyjenkin kanssa.



Nyt neljän valmiin tyynyn jälkeen tiedän, miten näitä tehdään tai ainakin, että miten minä niistä parhaiten selviydyn. Olen itse tyytyväinen lopputulokseen.


Tyynyihin olen käyttänyt laokankaita ja ne ovatkin minusta sopivan maalaishenkisiä näihin tyynyihin. Olen aivan varma, että tyynytehtailu ei lopu tähän, vaan kokeilurintamalla tulee edelleen olemaan vilkasta. :)

Niina

And the story continues...

Pitkän pitkän tauon jälkeen olen päättänyt jatkaa myös tällä toisella puolella. Olen huomannut, että liian paljon omia juttujani alkaa putkahdella perheemme blogiin, vaikka näkökulma ja äänihän blogille tuleekin minulta, joten minultahan se suurimmalta osalta näyttää. Tälle puolelle aion jatkossa laittaa kaikkea sitä kaunista ja ihanaa, joka saa sieluni sykähtelemään ilosta. Voi sitten tulla tännekin puolelle fiilistelemään, jos haluaa tai olla vaan ihan perheblogin puolella arjen touhujemme keskellä.

Olet kuitenkin sydämellisesti tervetullut tänne tunnelmointipaikkaani! Ole hyvä ja ota hyvä asento penkillä! Nähdään pian taas!

Niina