Silloin, kun mies ei ole kotona muutamaan päivään, arjen pikku asiat saavat uutta muotoa. Itse en juo maitoa, enkä kaipaa siis sitä. Mutta Mies ja keskimmäinen ovat maidon ystäviä. Niin ja pienin, mutta äidin maidon ystävä;). Joten, kun yksi maitopurkeista oli pilaantunut, se piti tietenkin vaihtaa. Koska minulla ei ole nyt täällä autoa käytössä (enkä jaksanut raahautua vauvan kanssa tässä helteessä), kun mies on vuorilla, lähetin apulaisen matkaan toiseen minimarketeistamme. Nyt pojilla on taas juotavaa ja muromaitoa.
Lisäksi maanantaisin meillä on yhteen kahvilaan leipätilaus ja olin sen aivan unohtanut, kunnes poikien ope mainitsi asiasta. Ei muuta kuin apulainen taas asialle..samalla hoitui opettajankin leipätilauksen hakeminen.
Onneksi on apulaiset!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Samat sanat täältä saarilta... helteessä ja alkeellisissa olosuhteissa on suorastaan välttämättömyys saada kotiapua! Tänään kotiuduttiin kolmen yön poissaolon jälkeen kotiin ja ihanaa oli löytää koti puhtaana, sillä pöly ja noki laskeutuu heti päivässä... Tsemppiä sinne!
Lähetä kommentti