TUMMAA LEIPÄÄ

Nelisen vuotta sitten asuimme Thaimaassa joitakin kuukausia ja tänä aikana "hoksasin", kuinka tummaa leipää voi saada todella helposti. Asuimme tuona Thaimaan aikana melko syrjäisessä Pohjois-Thaimaan pikkukaupungissa, josta ei luonnollisestikaan löydy aitoa ruisleipää (tosin ei löydy paljon muualtakaan täältä päin). Sitten yhtenä päivänä paahtaessani jälleen kerran vaaleata leipämössöä paahtimessa, tajusin, että olen juuri sillä hetkellä tekemässä tummaa leipää. Arvatkaa tulinko iloiseksi tästä ajatuksesta? Siinä aidon ruisleivän ikävässä tämä positiivinen ajatus pompahti mieleeni ja riemuhan siitä repesi. No, vitsihän tuo koko tumma paahdettu leipäni oli, mutta siitä lähtien olen aina muistanut, että tummaa leipää on mahdollista saada aina siellä, missä löytyy joku leipäpala ja paahdin/tulentekopaikka.

Millaisia korviketuotteita te muut ulkosuomalaiset (tai ihan kotimaassakin asuvat) käytätte? Otan uudet ideat vastaan todella mielelläni, myös tuollaiset ihan älyttömät jutut kuin tuo leipäjuttuni.

Ps. Nyt se tauti on iskenyt minuun. Sitä se "kylmä" ilma saa aikaan...

JO HELPOTTAA OLO

Pikkuisen olo alkaa helpottaa jo hiukkasen. Kuumelääke tepsii ja vuotavaa nokkaa on pyyhitty moneen kertaan. Viime yö meni valvoessa, kun pikkuinen möyri nuhassaan ja kuumeessaan. Mutta eiköhän tässä taas olla voiton puolella...

Apulaiset tänään totesivat, että ei se nyt mikään ihme ole, että vauva on kipeä, koska ilmat alkaa taas kylmetä. Kylmetä?? No, onhan 30 astetta jo aika kylmää tietenkin!!??

No, totta puhuakseni, kun on tottunut kuumaan ilmaan, vähäinenkin ilman kylmeneminen tuntuu luissa ja ytimissä. Jos nimittäin täällä on 25 astetta tai alle sen, ilma tuntuu jo todella vilpoiselta ja ylimääräinen paita on tarpeen. Eli kaikkeen tottuu...

Kylläpä nyt ajatus pomppasi aivan toiseen. On varmaan aika alkaa nukkua ja kerätä voimia uuteen päivään.

My daughter is already feeling better!

Sweet dreams!

Kauniita unia! Huomenna taas uudet jutut....

PIKKUPOTILAS

" Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme. Lääkkehillä hoidelkaa, nalle-ystäväämme".

Aamulla herätessäni jouduin toteamaan, että pikkuisemme on kovassa räkätaudissa. Ei siitä niin kauan aikaa ole, kun viimeksi kirjoitin samasta aiheesta.

Kuumetta tytöllä ainakin on, mutta korvatulehduksesta en nyt osaa sanoa. Pitää odottaa huomisiltaan saakka, kunnes mieheni, joka on lääkäri, saapuu kotiin työmatkalta kyliin. Silloin mieheni tutkii vauvan korvat.

On ollut erittäin harvinaista, että lapsemme ovat joutuneet odottamaan lääkärille pääsyä. Kun kotona asuu lääkäri ja lääkkeitäkin on useimmiten valmiina, olemme voineet helpostikin auttaa lapsiamme. Kyllähän jokainen voi maalaisjärkeäkin käyttämällä helpottaa sairaitten lasten oloa, mutta lääkkeiden vaikutukset ja annostukset sekä korvien tutkiminen taitaa käydä luonnollisemmin lääkäreiltä. Ja sitä paitsi, vaikka minultakin joskus kysellään neuvoja vaivoihin ja sairauksiin, en koskaan ala leikkimään lääkäriä. Tai..onhan lääkärin vaimo melkein lääkäri, kuten joku kerran asian ilmaisi...no, vitsit vitseinä. Parempi pysyä omassa lestissään kukin.

Joka tapauksessa annoin juuri lääkärin määräyksestä tytölle kuumelääkettä ja nyt tyttö nukkuu levottomasti....

En yhtään pistä pahitteeksi, jos joku siellä jossain muistaisi tyttöämme iltarukouksessaan tai muuten kauniilla ajatuksilla.

Ps. Rätit ja pehmeät lelut ovat nyt enemmän kuin tarpeen...kuten kuvassa näkyy.

My little daughter is sick again. She got a flue and feaver. Poor her!

PIHAPIIRIN KASVEJA (3)

Minulla on tästä kasvista paljon hyviä muistoja sekä hiukan koomisiakin. Edellisessä kodissamme ruokailutilamme ikkunasta näkyi juuri tämä kasvi. Siinä oli aina paljon kukkia, jotka tervehtivät aina ikkunaruudun läpi katsottaessa. Siksi aina, kun näen tämän kasvin, tulen hyvälle tuulelle. Valitettavasti uuden kotimme ikkunoista ei näy tätä kasvia, vaan on lähdettävä ulos katsomaan "hyvän tuulen kasvia".

Ai niin, se koominen muisto: Meillä oli aikaisemmin puutarhuri, joka kerran viikossa tuli siivoamaan pihaa ja hoitamaan pihakasveja. Aika usein täällä Laosissa kasveihin tulee muurahaisia ja tämä kasvi on oikea muurahaisten lempipaikka. No, erään kerran, kun puutarhuri oli taas hommissaan, totesimme yhdessä, että juuri tätä muurahaisten lempikasvia on nyt reilusti katkaistava, koska muurahaiset olivat vallanneet kasvin niin totaalisesti, että muurahaisia alkoi kasvin kautta kulkea kotiimmekin. Joten ei kun hommiin! Puutarhuri alkoi katkoa oksia ja apulainen tuli paikalle katsomaan tilannetta: Puutarhuri-raukka sai niskoilleen lähes kaikki (?) muurahaiset ja niitä menikin sitten joka paikkaan. Apulainen nauraa räkätti vieressä ja puhui ääneen: "Muurahaisia meni vaatteidenkin sisään...siellä ne nyt puree...". Ja totta tosiaan, muurahaisia meni myös vaatteiden sisään..niin vaikean näköisenä puutarhuri koitti huitoa muurahaisia pois itsestään. No, puutarhuri nauroi myös apulaisen mukana, koska täällä nauretaan tilanteessa kuin tilanteessa...ja minä koitin edes hiukan nauraa, vaikka oikeastaan minua säälitti puutarhuri tosi paljon.

Aikaisemmin kerroin, että anoppini on todellinen kukkien asiantuntija ja kyllähän hän tämänkin kasvin nimen minulle kertoi täällä reilu vuosi sitten vieraillessaan. Koska en nyt varmasti muista, mikä tämän nimi on, niin kysynkin epävarmana teiltä lukijoilta: onko tämä kiinanruusu vai eikö se ole? Anoppi rakas...muistanko

oikein? Laittakaahan kommentteihin taas arvauksenne/tietonne...

Please, tell me the name of this flower. I got it in our yard too.

SUNNUNTAI

RAUHAISAA SUNNUNTAITA!

KEINUMAAN

Esikoinen väsäsi tämän keinun joku aika sitten kotimme pihapuuhun. Tosin puun oksat kaartuvat tien puolelle, joten keinukin on sitten aidan toisella puolella. Mutta ei se ole haitannut yhtään...keinua voi myös tien laidalla. Vaikka asumme kaupungin pääkadun varrella, ei liikenne ole kovin ruuhkaista, joten keinuminen on aivan vaaratonta tien reunallakin.

Välillä oikeastaan naurattaa se tosiasia, että asumme pääkadulla, koska usein turistit kävelevät keskellä tietä...aivan kuin tiellä ei olisi mitään muuta kuin turistit. Se on tosi huvittavaa katsottavaa...siitä huomaa kuinka kiireisistä ja ruuhkaisista maista turistit tulevat tänne meidän rauhaisaan "muumilaaksoon" lomailemaan. Pääkatukin tuntuu turistista syrjäiseltä tietaipaleelta.

Itse nautin tästä levollisuudesta kaupungissamme...vielä siis löytyy paikkoja, jossa on idyllisiä pikkukujia ja rauhallista elämän menoa. (Tosin vieressä oleva sivukatumme on valmistautumassa juhlimaan..se tietää korvia huumaavaa karaokea yömyöhään..nukkumisen voi siis unohtaa sitä kuunnellessa. Lapset kyllä säälittää, mutta meidän pojat on jo onneksi tottuneet nukkumaan korvatulpat korvissa. Saas nähdä mitä vauva tuumaa. )

Ilma on mitä ihanin tällä hetkellä. Iltapäiväaurinko paistaa ja lämpö on suloista...

PAIKALLISTA KÄSITYÖTÄ

Kotikaupungissani myydään paljon paikallisia käsitöitä. Täällä on myös kuuluisat (?) iltamarkkinat, jotka houkuttelevat turisteja ostamaan paikallisia tavaroita. Näillä iltamarkkinoilla myydään mm. Hmong-vuoristoheimon tekemiä uniikkeja käsitöitä. Käsityöt ovat yleensä melko värikkäitä ja suomalaiseen makuun ne voivat olla joskus jopa liian räikeitä. Itse olen jo jonkun verran tottunut paikalliseen värimaailmaan, vaikka olenkin vannoutunut vaaleiden sävyjen ihminen (toisinaan kaipaan suunnattomasti skandinaavisia tekstiilejä).

No, kuitenkin...yksi Thaimaassa asuvista ystävistäni pyysi minua joku aika sitten hakemaan iltatorilta vaaleansinisen hmong-päiväpeiton, jollaisen hän oli nähnyt viime reissullaan meille, mutta peitto oli vain jäänyt ostamatta. Mikä onni oli, että löysin tämän kuvassa olevan peiton, koska vaaleansinisiä on todella harvoin..tämä oli toinen, jonka olen yli kahden vuoden aikana nähnyt. Siksi olinkin niin iloinen ystäväni puolesta...peitto on tosin edelleen täällä meillä odottamassa.

Itse taasen pyysin ystävääni hankkimaan minulle jo aikaisemmin blogissani näytettyjä Polka Dots-kylpypyyhkeitä lisää minulle. Tällä kertaa halusin vaaleansinisten lisäksi myös vaaleanpunaisilla palloilla varustettuja pyyhkeitä.

Ehkäpä jo piankin voimme tehdä vaihtarit kasvotusten. Siihen saakka voit Thaimaan ystäväni katsella päiväpeittoasi ja siihen kuuluvia tyynyliinoja blogini kautta.;)

Here is some local handicrafts from the local evening market.

LOIKOILUTUULELLA

Kun haluan ottaa rennosti, laitan hyvää musiikkia soimaan, otan kasan hyviä lehtiä ja rojahdan sohvalle tai sängylle lukemaan lehtiä. Viime aikoina..siis vauvan syntymän jälkeen, en ole tätä rentoutumismuotoa harjoittanut..mutta odotan aikaa, jolloin taas pystyn siihen. On vaan ollut niin paljon muuta tekemistä, etten ole sallinut itselleni tätä hemmotteluhetkeä..en oikein osaa rentoutua ennen kuin koti on muutonkin jälkeen valmis. Mutta vielä koittaa aika, jolloin loikoiluhetket ovat osa elämääni.

PULLAPÄIVÄ

Näin ihania pullia söimme tänään poikien opettajan syntymäpäivien kunniaksi meillä lounaan jälkeen. Pullat haettiin lao-amerikkalais-pariskunnan (meidän ystäviämme) kahvilasta. Näistä pullista on tullut suosikkejamme..ne sulavat suussa...maiskis!

PIHAPIIRIN KASVEJA (2)

Meidän pihalta löytyy myös papaijaa. Meillä on kolme papaijapuuta ja niissä kaikissa kasvaa tosi maukkaita papaijoita...niistä syntyy aivan mahtavan makuista papaijasalaattia. Laoksi papaijasalaatti on tam maak hung ja papaija maak hung.

Hmmm...tekee mieli papaijasalaattia!

HELLO KITTY (1)

Että tässä nämä mun Hello Kitty-kellot, kun niistä viime postauksen yhteydessä kyseltiin. Täällä päin Hello Kitty on ihan MUST, joten maassa maan tavalla sitten tässäkin asiassa;).

TIME TO EAT ICE CREAM

Joskus on aikaa kantaa korituolit ulos ja syödä jäätelöä...

Sometimes it is good to eat ice cream too...

MEKOT KUIVUMASSA

Minulla on ollut jo vuosia tapana käyttää vaatteita kodin sisustuksessa. Mielestäni se on rento ja helppo ja halpa (?) tapa saada ilmettä huoneisiin.

Toisinaan vaatteet saavat aikaan ihmetystä. Aika usein minulta on kysytty, miksi juuri tämä mekko on esillä..onko se kenties kuivumassa. Joskus sanon aivan pokalla, että kyllä, on kuivumassa ja katson kysyjän ilmettä. Lopulta kerron, että olen sen verran hupsu, että pidän joitain kauniita vaatteita esillä...miksi niiden pitäisi olla kaapissa piilossa?

Onko täällä joku muukin, joka pitää vaatteita esillä vain sen takia, että ne saavat hyvälle mielelle.

VINTAGE VESPA

Edellisestä postauksesta tuli mieleen tämä Vespa. Samainen amerikkalainen ystäväni, jolta sain sini-valkoiset kulhot, omisti nimittäin ennen tämän skootterin. Kun ystäväni keväällä alkoi valmistella muuttoaan Laosista pois, hän laittoi myyntiin monia tavaroita, myös tämän keltaisen unelman. Jossain vaiheessa aloimme mieheni kanssa leikitellä ajatuksella, jospa me ostaisimme skootterin meille, mutta siinä vaiheessa kun aloimme tarkemmin ajatella asiaa, skootteri oli jo myyty. Pieni pettymys oli kuulla uutisesta, mutta olisimmeko oikeasti ostaneet skootterin...ehkä. Nyt olemme mietintävaiheessa, ostaisimmeko uuden skootterin. Thaimaasta saa edullisesti tosi makeita skoottereita. Saa nähdä. Jos ostamme sellaisen, varmasti tulette näkemään skootterin blogissani. Siihen saakka katselen tätä keltaista unelmaista vintage Vespaa.

SININEN JA VALKOINEN

Olen kyllä varsinainen Suomi-neito, koska pidän hurjasti sinisestä..sen eri sävyissä. Monet astioistani ovat sinisen eri sävyissä. Ja paljon on myös valkoisia astioita. Yläkuvassa olevat sini-valkoiset kulhot olen saanut Laosin perintönä eräältä amerikkalaiselta ystävältäni, joka on lähes koko elämänsä asunut Aasiassa, kunnes tänä keväänä muutti Irlantiin rakkauden perässä. Kulhot eivät ole lempiastioideni joukossa, mutta muistoja niissä on sitäkin enemmän. Siksi käytän niitä.

One of my favourite colours is blue..so I have many blue dishes. These little white-blue coloured bowls are from one of my American friends. She moved to Europe and didnt take her dishes with her.